V. Helena Iisakintyttären suku

Taulu n:o 3

Helenan esivanhempia en ole kyennyt selvittämään pitemmälle kuin 1600- ja 1700-lukujen vaihteeseen, äidin puolella en niinkään kauas.

VI 32/5 Antti Laurinpoika ja VI 32/6 Brita Tuomontytär

Nämä Helenan isänisä ja isänäiti ovat eläneet jossakin Turun seudun tuntemattomaksi jääneessä pitäjässä. He muuttivat vasta elämänsä ehtoolla 1747 Paimioon Hakkapyölin taloon vanhemman poikansa Antin hankittua itselleen tämän kruununtalon hallintaoikeuden. Paimion rippikirjaan on Antin ja Britan syntymävuosiksi merkitty 1687 ja 1689.

Olen tehnyt kaiken mahdollisen asianomaisten lähtöpitäjän selvittämiseksi. Iisakki oli näihin aikoihin harvinainen nimi, joten oli mahdollista kaikkien Paimion lähipitäjäin kastekirjoista tarkastaa, keitä niiden mukaan oli kastettu isonvihan jälkeen Iisakiksi. Kun mistään ei löydetty Iisakki Antinpoikaa, tuntuu ainoalta mahdollisuudelta, että kotipitäjä oli ollut Piikkiö, josta puut­tuu tämän ajan kastekirja.

Kun Hakkapyölin edellinen haltija oli menettänyt talonsa hallinnan kolmen vuoden rästiinjääneiden verojen vuoksi ja kun olisi odottanut tällaisessa tapauksessa tapahtumaa käsitellyn lää­ninhallituksessa ja sieltä annetun uudelle haltijalle immissiokirja, on Turun maakunta-ar­kis­tossa tarkastettu maaherranviraston näiden aikojen taltiopöytäkirjat löytämättä mitään Hakkapyölin hallinnansiirtoa koskevaa. Negatiivinen tulos näin selvässä tapauksessa on aiheuttanut sen, etten ole muissakaan kruununtalojen hallinnan siirroissa tutkituttanut lääninhallituksen arkistoa löytääkseni immissiokirjain taltiokappaleita. Se olisi ilmeisesti ollut turhaa työtä.

Tiedot Antista ja Britasta rajoittuvat asianomaisten syntymävuoteen sekä tietoon, että molemmat kuolivat Antti-poikansa luona, Antti v. 1761 ja Brita 1770.

Ennen kuin jatkamme Iisakki Antinpojan vaiheiden selostamista, totean sen, mitä olen saanut tietooni hänen vaimonsa Marian vanhemmista.

VI 32/7 Jaakko Jaakonpoika ja VI 32/8 Kirsti Antintytär

Pari oli kotoisin Paimion Vuoltisten kylästä.

Isonvihan aikana Vuoltisten kylän neljästä talosta kaksi oli autiona, nimittäin kolmantena ja neljäntenä mainitut. V. 1728 tuli kolmanteen taloon yksinäinen asuja Juha Jaakonpoika, mutta hän hävisi sieltä seuraavaksi vuodeksi. Vuoden 1730 henkikirjan mukaan siihen asettuivat talollinen (bonden) Jaakko Jaakonpoika ja hänen kihlattu morsiamensa (fastmö) Kirsti Antintytär, jotka siis olivat muuttaneet tyhjään taloon vuoden 1729 aikana. Heidät vihittiin 1730, mutta vihittyjen kirjassa heidät on merkitty Vuoltisilta kotoisin olleiksi. Näin ollen ei selviä, missä heidän vanhempansa olivat asuneet.

Kasteentodistajiakaan tutkimalla ei ole saatu vihjettä Jaakon ja Kirstin vanhemmista. Vanhimman tyttären Marian kastetilaisuudessa oli läsnä kastettavan setä, jonka mainittiin olleen Liedosta, mutta aivan tavallinen nimi ilman tietoa, mistä Liedon kylästä häntä olisi haettava, ei ollut riittävä vihje. - Kihlakunnanoikeudenkaan pöytäkirjoissa ei ole mainintaa siitä, että autiotalon verosta olisi annettu takuut.

Puolisoiden vanhin lapsi, tytär Maria, syntyi erään merkinnän mukaan 4.6.1732, toisen taas 11.8.1732. Maria oli Helena Iisakintyttären äiti. Talo siirtyi perheen vanhimmalle pojalle Simolle, s. 26.10.1743. Puolisoilla oli Marian lisäksi toinenkin tytär, Leena, joka syntyi syyskuussa 1746. Jaakko ja Kirsti elivät molemmat yli 70-vuotiaiksi. Heissä on esimerkki siitä katoliselta ajalta peritystä käsityksestä, että kihlaus jo oikeutti yhdessä asumiseen. Avioliitto oli siten tullut voimaan.

V 16/3 Iisakki Antinpoika ja V !6/4 Maria Jaakontytär

Iisakki oli vielä poikanen perheen muuttaessa Hakkapyöliin. Vanhemmalla veljellä Antilla oli sinne muutettaessa vuosien 1747 ja 1748 henkikirjain mukaan toverinaan piika Liisa, mutta 3.10.1748 heidät vihittiin avioon. Tässä on jälleen uusi ilmentymä katolisen kirkon jättämistä kihlauksen merkitystä koskeneista käsityksistä. Vuodesta 1752 alkaen merkittiin Hakkapyölin kohdalle henkikirjaan "veli Iisak" ja 2.10.1757 tämä veli vihittiin avioon Vuoltisista kotoisin olleen talontyttären Maria Jaakontyttären kanssa. Tämän jälkeen kirjattiin Hakkapyölin kohdalle henkikirjaan molemmat perheet tasa-arvoisina aivan kuin Hakkapyöli olisi ollut halottu veljesten kesken. Tosiasiassa lienee ollut kysymys tälle ajalle ominaisesta viljelysyhtiöstä. Lapsiluvun kasvaessa Hakkapyölin viljelykset kävivät ilmeisesti molemmille perheille riittämättömiksi, jolloin Iisakki perheineen muutti naapurina olevaan Korkiakylän upseerinvirkataloon lampuodiksi. Tämä tapahtui joko 1773 tai 1774. Kun virkatalo v. 1783 siirtyi luutnantti Furuhjelmilta luutnantti von Hausenille, Iisakki ilmeisesti sanottiin irti vuokrasuhteesta ja hän joutui muuttamaan Korkiakylästä.

Puolisoilla oli vanhimpana lapsena poika Mikko, syntynyt 12.9.1758. Hänestä tuli v. 1778 Hakkapyölin naapurina olevan Nakolinnan talon kotivävy ja isäntä. Sukumme esiäiti IV 8/2 Helena oli perheen toinen lapsi. Nuorempia lapsia oli perheessä kolme tytärtä ja poika.

Iisakki perheineen siirtyi Korkiakylästä asumaan Nakolinnan "torppaan". Sillä kaiketi tarkoitettiin talon eläkeläisten asuntoa. Kun hän tällöin oli vasta vajaat viisikymmenvuotias, on vaikeata olettaa muuta kuin että hän olisi jo menettänyt terveytensä tai ainakin parhaat voimansa. Tosin hänen veljensä oli menestynyt elämässään hyvin eikä Iisakin pojankaan elämänurassa ollut moittimista, joten tuskin Iisakki oli sen huonompaa ainesta. - Iisakin mainitaan kuolleen hermokuumeeseen v. 1810. Maria seurasi miestään kahta vuotta myöhemmin.

IV 8/2 Helena Iisakintytär

Helenan elämänvaiheet on jo aiemmin selvitetty.