II 1/7 Maire Kaarina Linturi

syntyi Pomarkussa 16.5.1921. Tämä Aatoksen ja Tyynen perheen ensimmäinen lapsi ilmoitti tiedusteluuni ansioluettelonsa seuraavaksi: ylioppilas Imatran yhteiskoulusta 31.5.1939, sairaanhoitaja valtion Helsingin sairaanhoitajakoulusta 15.2.1944, laboratoriohoitaja 30.11.1947 (Söder-sairaala, Tukholma), filosofian kandidaatti 30.8.1956, FM 57, Viipurilainen osakunta. Toimipaikat: sairaanhoitaja SPR:n sairaalassa 30.11.43, laboratorioapulainen Hgin yliopiston sero-bakteriologisessa laitoksessa 1.8.46, laboratoriohoitaja Naistenklinikalla 1.9.48, Korvaklinikalla 1.11.51, fysiol. eläintiet. laitoksella 1.9.52-31.5.53, kemisti yliopiston farmakol. laitoksella 1.10.59, Ruotsin valtion oikeuskemian laitoksella 15.10.59-31.5.62. Viimeksi mainittuna päivänä solmittu avioliitto keskeytti Mairen virkauran. Maire suoritti fil.lisenssiaatin tutkinnon aikomuksenaan väitellä tohtoriksi, mikä jäi kuitenkin kesken.

Jouduttuani Aatoksen lapsista ehkä eniten tekemisiin Mairen kanssa, joka pitkiä aikoja oli Helsingissä, voin lisätä edellä kerrottuun sen, että Maire ajatteli ylioppilaaksi valmistuttuaan lääkärinuraa, mutta siihen ei sotavuosien oloissa omaisuutensa menettäneen perheen jäsenellä ollut mahdollisuuksia. Sairaanhoitajan ala tuntui jonkinlaiselta korvikkeelta, joka ei tyydyttänyt Mairea kovinkaan kauan. Saatuaan työpaikan yliopiston sero-bakteriologisessa laitoksessa ja tutustuttuaan siellä tieteelliseen työhön hän siirtyi hoitajattareksi Tukholman Södern-sairaalaan voidakseen siellä päästä laboratoriohoitajattaren kursseille ja saada pätevyyden laboratoriotyöhön. Palattuaan Suomeen hän sai laboratorioapulaisen virkoja, mutta kaipasi päästä vieläkin syvemmälle niillä tieteenaloilla, joita oli Tukholmassa opiskellut. Niin syntyi ajatus filosofian kandidaattitutkinnon suorittamisesta, keskeisinä aineina kemia ja biologia. Merkillisellä sitkeydellä Maire toteutti suunnitelmansa pääasiassa ansiotyön ohella.

Maisteriksi valmistuttuaan Maire siirtyi pian Ruotsiin oikeuskemian laitokseen, missä hänelle avautui mahdollisuus osaksi laitoksen johtavan professorin kanssa yhteistyönä, osaksi kokonaan yksinkin suorittaa virkatyön ohella tieteellistä tutkimustyötä, jonka tulokset on julkaistu alan aikakauskirjoissa. Niistä Maire ei liittänyt luetteloa, mutta tutkimusten nimet tuskin valistaisivatkaan maallikkoa.

Mairen puoliso on 31.5.1962:sta alkaen oikeusneuvos Otto Johannes Laurila, synt. 23.9.1886 Lempäälässä, ylioppilas Hämeenlinnan kl. lyseosta 1906, fil. kand. 1908, lakitieteen kand. 1913. Lakimiesmatrikkeli selostaa tarkemmin Otto Laurilan tavallista merkittävämmän virkauran, joka 1931 johti oikeusministeriön esittelijäneuvokseksi ja kansliapäälliköksi ja v. 32 Korkeimman oikeuden jäseneksi ja oikeusneuvokseksi, mistä virasta hän siirtyi eläkkeelle v. 56. Laurilan ansiot on huomattu myöntämällä hänelle SVR:n I:n luokan komentajamerkki ja Suomen Leijonan suurristi.

Jäätyään leskeksi Maire avioitui uudelleen v. 1981. Hänen David Sparks-niminen miehensä on kotoisin USA:sta. Siellä on myös tämän lapsettoman perheen koti.

II 2/7 Toini Helena Kantola

syntyi 17.6.1922 Pomarkussa, selvitti keskikoulun 40 ja emäntäkoulun 42. Oltuaan kotitalousharjoittelijana Ruskon Heikkilässä 43 Toini suoritti talousopettajan tutkinnon Järvenpään Kotitalousopettajaopistossa 45. Hän harjoitteli kotitalousopettajana ja antoi opetusnäytteet Orimattilan kotitalousopistossa 46, toimi talousopettajana Aitoon talous- ja puutarhakoulussa loppuvuoden 46 ja Orimattilan kotitalousopistossa vuodet 47-51.

Toinin puoliso on 21.7.51 alkaen Vesilahden kunnansihteeri Tauno Akseli Kantola, synt. 20.3.1920 Asikkalassa, käynyt Lahden Kansankorkeakoulun 37-39, suorittanut reserviupseerikoulun 51. kurssin 41. Tauno nimitettiin  vänrikiksi 18.9.41 ja ylennettiin luutnantiksi 20.9.43. Sotavamman vuoksi hänet vapautettiin sotapalveluksesta huhtikuussa 44. Kun Tauno oli suorittanut Yhteiskunnallisen korkeakoulun kunnallistutkinnon 48, toimi hän Kangaslammin kunnan taksoitussihteerinä  vuodesta 49 vuoden 54:n marraskuuhun ja siitä eteenpäin Vesilahden kunnansihteerinä. Taunon harrastuksia ovat valokuvaus, kaitaelokuvaus, kuorolaulu ja urheilu sekä kaikenlaista teknistä taitoa vaativa puuhailu, mm. autonhuolto.

Tauno kuoli 12.5.1991.

Lapset:

III 1/4 Kari Juhani, s. 14.1.1953.  Nyttemmin jo purkautunut  avoliitto, josta kaksi poikaa eli 14.2.1985 syntynyt Juha Petteri  ja 2.4.1990 syntynyt Janne Valtteri.

III 2/4 Hannu Kalevi, s. 23.5.1954. Puoliso Merja Anneli Nurminen, s. 4.12.1957. Puolisoilla on tytär Saija Kristiina, s. 21.4.1977. Hannu toimii asemamiehenä.  Avioliitto on päättynyt avioeroon.

III 3/4 Arto Tapio, s. 22.3.1956. Toimittaja. Oli avioliitossa Eija Pirjetä -nimisen nuorisosihteerin kanssa. Avioliitosta syntyi 1990 tytär Sallamaria.

 

III 3/4 Ilkka Sakari, s. 25.12.1957. Komisario. Puoliso Leena Mirjami Aho, s. 27.3.1959.Avioliitosta on kolme tytärtä: 4.5.1983 syntynyt Elina Marketta, 2.4.1985 syntynyt Päivi Helena ja 31.5.1988 syntynyt Paula Johanna.

Kirjoittajan mielestä Toini on tukevasti maan pinnalla seisova realisti, käytännöllinen ja kätevä henkilö, joka ei sorru haihatteluihin. Toini sopii talousopettajaksi yhtä hyvin kuin nykyisin perheenemännäksikin. Uskoakseni hänessä on vahvemmin äitinsä kuin isänsä suvun geenejä, mistä hänen henkilöllisyytensä näkyvimmät vahvat puolet johtuvat.

Toini halvaantui noin v. 2000. Hän kuoli päivää ennen 85-vuotispäiväänsä 16.6.2007.

II 3/7 Salme Kyllikki Linturi

syntyi 17.8.1923 Porissa. Hän tuli ylioppilaaksi v. 43 Rauman yhteislyseosta. Sen jälkeen Salme on etsinyt eri teitä omaa paikkaansa yhteiskunnassa. Aluksi hän kävi v. 44-45 Haminan naiskotiteollisuuskoulun ja kutomakurssin. Hän oli Posti- ja lennätinhallituksen palveluksessa Haminassa 46-47 ja Helsingissä 47-48. Haminan kaupunginkirjastossa Salme työskenteli 50-51. V. 51 hän hankki Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa kansakoulunopettajan ja kirjastonhoitajan pätevyyden. Tämän jälkeen hän oli yläkansakoulunopettajana Sulkavan Lohikoskella 51-52, Imatran Vuoksenniskalla 52-53, Linnalan koulussa Tainionkoskella 53-55 ja nykyisin Karhulan kauppalan kansakoulussa vuodesta 56 alkaen. Hän asuu nykyisin vanhempiensa luona Haminassa ja tekee päivittäiset koulumatkat omalla autollaan. Paraikaa hän hoitaa kansakouluissa annettavaa ruotsin ja englannin kielen opetusta ja hankkii samalla lisäopiskelulla sitä varten tarvittavaa lisäpätevyyttä. Tätä varten hän mm. oleskeli kesällä 67 kieltä oppimassa Englannissa.

Salme on idealisti, jolle kestävä elämänkatsomus on tärkeä. Hän haluaa elää ja toimia vakaumuksensa ja ideaaliensa mukaan. Hän ei myöskään tyydy olemaan vain ammatiltaan opettaja, vaan hän suorittaa työnsä kutsumuksena. Usein se saattaa painaa häntä henkisesti; se on myös omiaan antamaan tyydytystä silloin, kun työstä näkyy hedelmiä. Salme muistuttaa ulkonaiselta olemukseltaan aika paljon isänsä äitiä "Köyliön mummoa". Ehkäpä Linturin suvun henkinen perintö huomattavasti vaikuttaa hänen henkilöllisyytensä rakenteeseen.

 Eräs Salmen harrastuksista oli partiotoiminta. Hänen partionimensä, Ampiainen, on kuvaava.  Kuoli 26.2.84 Meksikossa.