II 3/4 Marja Annikki Niiniluoto

s. Helsingissä 16.9.1919, ylioppilas Helsingin uudesta yhteiskoulusta 1937. Ryhtyi yliopistossa opiskelemaan suomen kieltä ja kirjallisuutta, mutta sota ja osallistuminen lottatyöhön keskeyttivät opinnot. Ollessaan Helsingin Sanomain aputoimittajana Marja tutustui tulevaan aviomieheensä, Helsingin Sanomain päätoimittajaan fil. maisteri Yrjö Niiniluotoon. Kolmen lapsen syntyminen, hoito ja kasvatus lykkäsivät opintojen jatkamista niin, että fil. kandidaattitutkinto ja maisterin arvo olivat valmiina v. 1953.

Marja oli jo koulutyttönä harras lukija, joka syventyi tekstiinsä niin, ettei lukiessaan tajunnut ulkopuolisia ääniä. Kouluikäisenä hän luonnehti itseään sanomalla olevansa "kirjallisuuden kuuro". Kirjallisuuden arvostelusta tulikin hänen alansa. Sille hän antautui jo miehensä eläessä avustamalla eri lehtiä ja Yleisradiota sekä ryhtymällä v. 1956 Iltasanomien kirjallisuustoimittajaksi ja samalla pakinoitsijaksi. Hänen nimimerkkinsä oli Rukki. Marja siirtyi Helsingin Sanomien kirjallisuustoimittajaksi vuosiksi 1964-65. Samalla hän kuitenkin jatkoi pakinoimistaan Ilta-Sanomissa. V. 1965 hänestä tuli HS:n kulttuuriosaston päällikkö. Pakinoinnistaan hän ei luopunut silloinkaan. Tosin nimimerkki, nyt Hippolyta, ja aika, tästedes vain sunnuntaisin, vaihtuivat. Muiden tehtäviensä ohessa Marja on suomentanut joukon romaaneja ja näytelmiä.

Marja kuoli 1990-luvulla.

Puoliso 17.10.1942 alkaen fil. maisteri, päätoimittaja Yrjö Emil Niiniluoto, s. 9.2.1900 Tampereella, kuollut virkamatkalla Johannesburgissa Etelä-Afrikassa 4.11.1961 sydänhalvaukseen. Ylioppilas 1919, fil. kand. 1923, fil. maist. 1924, Helsingin Sanomain ulkomaanosaston toimittaja ja ulkomaan-kirjeenvaihtaja 1925-33, Lontoon-kirjeenvaihtaja 1933-36, artikkelitoimittaja 1936-38, HS:n päätoimittaja 1938-61, Iltasanomain päätoimittaja 1938-49, Exchange Telegraph Companyn kirjeenvaihtaja 1927-33, Reuterin 1940-41, Dagens Nyheterin 1946-50, Timesin 1945-57. Niiniluoto on julkaissut teokset Tämä oli Englanti 1944, Takana länttä ja Eurooppaa 1955, Mitä on olla suomalainen 1957, Löysin idän 1959, Suuri rooli 1962. Teoksissaan Niiniluoto osoittautui loistavaksi tyylintaitajaksi ja suomen kielen käyttäjäksi. Hänen varhainen kuolemansa oli epäilemättä yleiseltäkin eikä vain perheen kannalta valitettava tappio.

Lapset:

III 1/3 Leena Maarit Anneli Niiniluoto, s. 28.7.1943 Helsingissä, ylioppilas 1962, opiskelee Helsingin yliopistossa hist.-kielit. osastossa, hum. kandidaatti 1967. Maarit opiskeli syksystä 1968 alkaen Strassburg­­in yliopistossa Ranskan hallituksen yhdeksän kuukauden stipendillä. Toiminut Iltasanomien ym. lehtien avustajana. Suomen Kuvalehden toimittaja vuodesta 1964 ja Eteläsuomalaisen päätoimittaja 1964-65.

Maarit oli Uuden Suomen toimittajana lehden kuolemaan saakka. Eniten nimeä Maarit on saanut populaarimusiikin tutkijana ja tuntijana. Hän on kirjoittanut useita tuota aihetta käsitteleviä teoksia. Esimerkkeinä mainittakoon Mateli Kuivalattaren jälkeläisen Toivo Kärjen ja koomikko Esa Pakarisen elämäkerrat.

III 2/3 Yrjö Hannu Markku Niiniluoto, s. 20.10.1944 Tukholmassa. Ylioppilas 1965. Merkonomi 1968. Opintomatka Englantiin, jatkaa opintoja Markkinointi-instituutissa Helsingissä.

III 3/3 Ilkka Maunu Olavi Niiniluoto, s. 12.3.1945, ylioppilas 1964, luonnontieteiden kandidaatti matematiikka pääaineenaan 1967, fil. kand. keväällä 1968. Jatkaa edelleen lukujaan todennäköisesti tiedemiehen uraa silmälläpitäen.

Teoreettisen filosofian professori Helsingin yliopistossa. Arvostettu filosofi. Vaimo hallintojohtaja Ritva.

IV 1/3 Petro, s. 23.12.1972. Soitinrakentaja, muusikko, asuu Tampereelle, vaimo Niina Haanpää. Lapset:

Leo, s. 18.3.2001

Ella, s. 14.12. 2002

IV 2/3 Riikka Marja, s. 1974

IV 3/3 Atro, s. 1979

II 4/4 Outi Aira Marketta Linturi

(Outi-Marketta, läheisten kesken Titta) syntyi 14.4.1950, kävi Helsingissä The English Schoolin Kindergartenista alkaen keskikoulun päättymiseen saakka eli 11 vuotta. Jatkaa opintojaan Suom. Yhteiskoulun lukioluokilla. Harrastaa erityisesti kieliä ja puhuu sujuvasti ruotsia, englantia ja saksaa sekä kohtalaisesti ranskaa ja espanjaa. Titta on kesäisin syventänyt kielitaitoaan Saksassa, Sveitsissä ja Espanjassa. Hän on myös opiskellut vuodesta 1957 alkaen pianonsoittoa Sibelius-Akatemian koulumusiikkiosastolla.

Titta hoitaa erään yrityksen ulkomaanmarkkinointia. - Hän menehtyi syöpään vain muutamia kuukausia äitinsä jälkeen. Tittan kuolinpäivä oli 3.8.2002.