Rinnakkaisluokka 

Kun kouluun sotiemme jälkeen ryhdyttiin ottamaan rinnakkaisluokkia, tosin vain joka viides vuosi, helpotti se luonnollisesti Suomelta ryöstetyltä alueelta tulleiden lasten oppikouluun pääsyä. Toisaalta näin pitäjän ja hieman laajemmankin piirin ikäluokat eriarvoistuivat. Tosin tämä epäkohta oli osittain kierrettävissä: monet ”väärään” aikaan syntyneetkin pääsivät kouluun osallistuessaan pääsykokeisiin niin monena keväänä, että kohdalle lopulta sattui kahden osaston vuosi. Siksi noina aikoina samankin luokan oppilaat olivat hyvin eri-ikäisiä. Luokkayhteisölle ei varmastikaan ollut eduksi, että kuopus saattoi olla kolme, jopa neljäkin vuotta vierustoveriaan nuorempi. Se oli paljon hieman toista kymmentään elävien keskuudessa.

Vaikka näin jälkikäteen saatankin kummastella eri-ikäisyyttä, en muista siitä aiheutuneen sanottavasti haittaa. Asetelma jopa houkuttelee seuraavanlaiseen spekulaatioon: ehkä useasti yrittäneet ja lopulta kouluun selviytyneet olivat hieman lahjattomampia tai ainakin hitaammin edistyneitä kuin kerralla päässeet. Painitermejä käyttääkseni fiksu otti nopean selkävoiton, innokas pyrkijä taas sai sitkeydellään työvoiton. Näin moni tavallinen, mutta väärän ikäinen koulunkävijä joutui jonkinlaisesta halustaan huolimatta tyytymään kansakouluun.