Kaunis maisteri Irja Ratia opetti ruotsia

 Hän oli tavattoman kaunis ja viehättävä nainen. Sen hän tiesi itsekin, joskaan ei millään leuhkan kerskaavalla tavalla. Orimattilan yhteiskoulun matrikkelissa oleva Irjan valokuva osoittaa, että ajan kypsyttämänä hänelle ei ulkonainen kauneus enää ollut tärkeä. Olisihan hän täysin luonnollisestikin voinut lähettää matrikkeliin nuoruudenkuvansa. Sellaisenahan hänet tunnettiin ja muistettiin Orimattilassa.

Kerron esimerkin Irjan heikkoudesta omaan ulkonäköönsä aivan meidän kummankin ensimmäisiltä Orimattilan-vuosilta, ajalta, jolloin kolmekymppinen Irja Ratia, o.s. Lahti, oli suloisimmillaan:

Saavuttuaan taas kerran opettajainhuoneeseen ja istuuduttuaan ovensuutuolilleen Irja ryhtyi penkomaan laukkuaan. Nähtyään siellä opiskeluaikaisen valokuvansa hän pani sen kiertämään pöydässämme. Saatteeksi hän sanoi, että jos on mies monena eläessään, niin kyllä on nainenkin. Kun sain kuvan käteeni, sanoin koiruuksissani, että oletpa tosiaankin ollut joskus kaunis. Se oli suunnaton virhe: Irja sai primitiivireaktion, hän tarrasi tukkaani ja repi päästäni tukun hiuksia juurineen. Miten tuosta aggressiosta selvittiin ja miten on mahdollista, että me saatoimme tulla tuonkin jälkeen hyvin toimeen keskenämme, tuntuu aika selittämättömältä. Irja Yrjö-miehineen jopa kävi luonamme Käkelän-kodissamme heidän muutettuaan aikaa sitten pois Orimattilasta. Mieleeni jopa on jäänyt, että kotimme oli silloin pariskunnan ainoa vierailukohde.

Yrjö Ratia toimi maanmittarina Orimattilassa. Koska perhe asui sopivan kävelymatkan päässä meistä, poikkesimme aika usein Ratioilla tai he meillä. Kumpikin vanhemmista oli lapsirakasta sorttia ja siksi heille siunaantuikin lyhyin välein viisi pienokaista. Nyt eräs heistä, Jarmo, istuu maanmittauslaitoksen pääjohtajan pallilla. Irja muuten uhkasi viidennen lapsensa syntymän jälkeen avioparin tekevän muutaman kesantovuoden jälkeen uuden viisipäisen lapsikatraan. Niin ei kuitenkaan näy tapahtuneen.

Irja oli tullut vuotta ennen minua koulun palvelukseen. Hänellä tosin ei ollut koko lyhyenä Orimattilan-aikanaan montakaan viikkotuntia. Vaikka hän opettikin ruotsia koulussamme, englanti oli hänen omin opetuskielensä. Sitähän ei silloin vielä opetettu Orimattilassa.

Ikäväksemme Ratiat muuttivat jo vuonna 1950 Korpilahdelle. Muutamaa vuotta ennen vuosituhannen vaihdetta huomasin Irjan elämän päättyneen siellä noin 82-vuotiaana.