Olen ollut kolmesti naimisissa. Puolisoni ovat olleet:
1. Taimi Maria Penttinen, s. Koskella T.l. 26.8.1882, ylioppilas Turun suomalaisesta tyttökoulusta 1902, avio 27.3.1910, josta kolme lasta. Taimi kuoli sydänveritulppaan Helsingissä 21.11.1936.
2.
Katri Maiorow, s. 24.11.1909, kotoisin Viron tasavallan Tihedan kunnasta Peipsin rannalta, fil. kand. Tarton yliopistosta, avio kesäkuussa 1939 Tallinnassa. Katri sairastui pian avioitumisemme jälkeen keuhkotautiin ja kuoli Tukholman Serafimer-sairaalassa 21.7.1947 verensyöksyyn. Avio jäi lapsettomaksi.
3. Aira Linnea Suokanta, s. Helsingissä 2.7.1911, keskikoulu Helsingin tyttönormaalilyseossa, konekirjoittajana Kirjapaino Sanassa ja Tekn. tehdas Akvilassa Helsingissä, A. Ahlström oy:llä Varkaudessa ja konttoristina Oy Alkoholiliike Ab:llä. Avio 22.2.1948, josta tytär Outi-Marketta.
Arvo Linturi kuoli 30.5.1975 Helsingissä. Aira eli aina 15.5.2002 saakka.
Lapseni ovat:
II 1/4 Hilkka Marjatta Kinnunen
kouluvuosilta periytynyt kutsumanimi Puli, syntyi Raumalla 16.7.1912, ylioppilas Helsingin uudesta yhteiskoulusta (Lucina Hagmanin koulusta) 1931, dipl. arkkitehti Helsingin teknillisestä korkeakoulusta 1939. Hän työskenteli sen jälkeen eri arkkitehtitoimistoissa, pisimpään Ole Gripenbergin ja Oy Saton toimistoissa v. 1940-41. - Hilkka kuoli 16.5.1990 Helsingissä.
Hilkka oli aviossa 1937 alkaen tekniikan tohtori Erkki Johannes Kinnusen kanssa, synt. Mikkelissä 20.9.1908 raatimies Otto Kinnusen ja hänen vaimonsa Ellin, synt. Grenman, poikana. Ylioppilas Mikkelin lyseosta 1927, dipl. insinööri Teknillisen korkeakoulun koneenrakennusosastolta 1933, tekn. lisensiaatti 1955, tekn. tohtori 1967. Kinnunen on toiminut prof. Ilmari Vuoriston ins.-toimistossa 1933-37, Ekonossa 1937-41, Suomen Puunvienti oy:ssä 1942-51, Valkon Laiva oy:n toimitusjohtajana 1945-52, Rauma-Repola oy:n johtajana 1952-55, Kauppa- ja teollisuusministeriön teollisuusosaston päällikkönä 1955-61, Metalliteollisuusyhdistyksen toimitusjohtajana 1962-64, sen jälkeen tieteellisen työn jälkeen keväästä 1968 alkaen Hgin tekn. korkeakoulun teollisuustalouden apulaisprofessorina. Kinnunen on kuulunut lukuisten yhtiöiden johtokuntiin (katso Suom. tekn. seuran matrikkeli tai Kuka kukin on). Sotilasarvoltaan lentojoukkojen yliluutnantti. - Kuoli 20.3.1980 Helsingissä.
Lapsenlapseni Kinnusten aviosta:
III 1/2 Erkki Pekka Kinnunen, s. 13.8.1943 Helsingissä, ylioppilas Helsingin suom. normaalilyseosta 1961, opinnoi Helsingin yliopistossa pääaineenaan psykologia. Hum. kandidaatin jälkeen v. 1968 fil. kand. Toiminut vuoden päivät Lapinlahden sairaalassa amanuenssina. Nykyään toimi Helsingin yliopiston psykologian laitoksessa. Sotilasarvoltaan vänrikki. Puoliso vuodesta 1965 alkaen Aune Marjatta Valtonen, s. 15.11.1942, vanhemmat lehtorit Toivo Valtonen ja Aune, o.s. Turunen, ylioppilas, opiskelee Helsingin yliopistossa kieliä, pääaineena saksa.
Pekka on solminut uuden avioliiton. Hän työskentelee edelleen Helsingin yliopiston psykologian laitoksessa.
Lapsi:
IV 1/1 Mikko Markus Kinnunen, s. 4.1.1966 Helsingissä. Avioliitossa Tiinan kanssa syntyi kaksi lasta. He jäivät äidittömäksi Tiinan menehtyessä äkillisesti vuoden 2003 alussa.
III 2/2 Antti-Jussi Kinnunen, s. 13.9.1945 Helsingissä, ylioppilas Helsingin suom. normaalilyseosta 1964, opiskelee Helsingin yliopistossa.
Hukkui 24.5.1979. Suremaan jäivät vaimo Lea ja lapset Jussi ja Tuomas.
II 2/4 Jouko Kalevi Linturi
ainoa poikani, synt. Raumalla 18.9.1913, ylioppilas Uudesta yhteiskoulusta (Lucina Hagmanin koulusta) 1932. Vaikka Jouko oli jo kouluvuosinaan erityisesti harrastanut englannin kieltä ja ottanut siinä yksityisesti keskustelutunteja, hänellä ei ollut ylioppilaaksi tultuaan mielessään mitään varmaa elämänuraa, jolle hän olisi halunnut valmistua. Sen vuoksi hän ryhtyi, kuten isänsäkin aikanaan, lukemaan lakitiedettä. Kun hän on äitinsä suvun perintönä erittäin musikaalinen, hän ryhtyi juridiikan sivussa v. 1932-36 ottamaan säveltämisopetusta maisteri ja säveltäjä Sulho Rannalta. Joukolla onkin tältä ajalta joukko omia töitä, yksinlauluja, pianosarja, erillisiä pianosävellyksiä, jousitrio ja uruille kirjoitettu häämarssi. Kun säveltäminen sellaisenaan ei elättäisi ja kun oli aloittanut pianonsoiton liian myöhään voidakseen siinä kehittyä esittäväksi virtuoosiksi, hän antautui uudelleen juridiikkaan ja ehti talvisotaan mennessä niin pitkälle, että hänellä uupuivat ylemmästä oikeustutkinnosta enää kaksi tenttiä, siis noin neljän tai enintään kuuden kuukauden työ.
Talvisodan puhjettua Jouko jonkin verran hentorakenteisena siirrettiin rintamajoukoista tiedotuspuolelle. Hän toimi komennettuna sotilasvirkamiehenä Yleisradiossa 1939-40 ja Valtion tiedotuslaitoksen ulkomaanosastolla 1941-42. Jälkimmäisenä vuonna Kauppalehti sai toimittajanpuutteen vuoksi Joukon siirretyksi armeijasta palvelukseensa. Tuossa lehdessä Jouko onkin työskennellyt sen jälkeen keskeytyksettä. Aluksi hän toimi koti- ja ulkomaanosastojen toimittajana, pakinoitsijana (nimimerkit Toimituksen puhelin ja Kolistaja) ja taiteen arvostelijana. Vuodesta 1951 alkaen Jouko on ollut Kauppalehden ensimmäinen toimitussihteeri. Sotien jälkeen, kun aseisiin kutsutun miehistön vapauttamisen yhteydessä Joukokin olisi päässyt vapaaksi Kauppalehdestä, tarjouduin kustantamaan hänen opintonsa sinä aikana, mikä kahden puuttuvan tentin suorittamiseen olisi tarvittu, mutta Jouko kieltäytyi tultuaan jo vakuuttuneeksi siitä, että kirjallinen työ on hänen oikea alansa.
V. 1947 Jouko julkaisi jakamattoman hyvän arvostelun saaneen runokokoelmansa Viheriöivä savi. Senkin jälkeen hänen artikkeleitaan ja runojaan on ilmestynyt eri julkaisuissa. Tosin ahkera vieraskielisen kirjallisuuden suomennostyö, jolla sanomalehtimiehen tuloja on ollut lisättävä, ei ole jättänyt aikaa runoilemiselle. Runoilu on laiskan miehen työtä, Jouko sanoo. Hän on toiminut Kustannus-oy Tammen vakinaisena suomentajana vuodesta 1947 alkaen ja kääntänyt sinä aikana runsaasti sata eri teosta pääosin englannista. Työssään Jouko on joutunut perehtymään ei vain Amerikan slangiin vaan myös vanhaan englannin kieleen suomentaessaan Samuel Johnsonin ystävän ja elämäkerrankirjoittajan James Boswellin Lontoon päiväkirjan ja toimitettuaan Samuel Pepysin 1600-luvun lopulla olevan päiväkirjan lyhennetyn suomenkielisen laitoksen, josta työstä hän on saanut kaikkien arvostelijain - mm. Rafael Koskimiehen - varauksettoman kiitoksen.
Tärkeimpiin Joukon suomentamiin teoksiin kuuluvat juuri mainittujen lisäksi amerikkalaisen Nobel-kirjailijan John Steinbeckin teokset. Jouko on antanut niistä useimmille suomenkielisen asun.
Jouko sai Kustannus-Tammen kääntäjänpalkinnon 1957, Keskuskauppakamarin hopeisen ansiomerkin 1962, Suomen Leijonan ritarimerkin 1965 ja Mikael Agricolan palkinnon vuoden parhaasta käännösteoksesta 1967. Joukon hobbyihin on kuulunut musiikin lisäksi postimerkkeily. Hänelle annettiin tämän alan ansioista v. 1957 Pro Philatelia-hopeamitali.
Jouko kuoli 20.2.!994 Helsingissä.
Puoliso 6.1.1943 alkaen Kaisu Terttu Marjatta (lempinimeltään Pansi) Larmia, s. 6.1.1916 Helsingissä, kuoli sydäninfarktiin 15.6.1963. Terttu oli käynyt Suomalaista yhteiskoulua; hän toimi ensin Valtion tapaturmatoimiston kanslia-apulaisena ja myöhemmin Markkinointi-Viherjuuren palveluksessa.
II puoliso 9.6.1968 alkaen ylioppilas Elvi Sinikka Räty, s. 20.4.1947. Avio jäi lapsettomaksi. - Kandidaatintutkintonsa jälkeen Elvi on työskennellyt Kansallismuseossa. Hän on toiminut arkeologian opettajana. Likimain kaikki nykyiset arkeologimme ovat olleet Elvin opissa.
Elvi kuoli 3.5.2005 Helsingissä
Lapset:
III 1/2 Tertit-Kaarina Raja-aho, s. 14.6.1947, käynyt 7 luokkaa Helsingin yksityislyseota, saanut I ja II palkintoja koulun kilpailuissa piirroksista ja maalauksista. Avioitunut 1967 Paul Mikael Raja-ahon kanssa, syntynyt 1947. Aviosta on poika
IV 1/1 Peik Mikael, s. 5.2.1968. Poika on muuttanut nimensä äitinsä mukaan Linturiksi. Merkonomi, työskentelee Citymarket oy:llä. Vaimo Netta Oinonen Kittilästä, mielenterveyshoitaja, yo-merkonomi, tradenomi, työskentelee HR -asiantuntijana. Lapset:
Mette, s. 30.6.1995. Metten kirjoitusta oli Kevätpörriäisessä v. 2005.
Anton, s. 24.1.1997
Kia, s. 21.5.2001
Maria, s. 28.11.2004
Tomas Mikael, s. 19.12.2010.
III 2/2 Raisa Marjatta Linturi, s. 12.5.1950, käy Helsingin yksityislyseota vuodesta 1961.
Raisa kuoli 26.1.1991 St. Mary Bournessa Englannissa.