B. Anna Henrikintytär Friskin suku

Taulu n:o 5

VI 32/13 Johan Dahl ja VI 32/14 Maria Jöranintytär

Johan Dahl oli Sauvon Dahlsin eli nykyisen Taalin kylän talojen muodostaman ruodun palkkaama jalkaväen sotilas. Syntymävuosi on asiakirjoissa mainittu eri tavoin, mm. 1699. Sukunimi on ilmeisesti annettu sotaväessä kylännimen mukaan. Kirkolliset asiakirjat eivät tiedä paljonkaan Johanin eivätkä hänen vaimonsa vaiheista. Kumpaakaan ei ole Sauvon kastekirjassa. Molemmat kuolivat poikansa Henrik Friskin luona Taalin kylän sotilaantorpassa, mies 1758 ja vaimo 1744.

V 16/7 Henrik Johaninpoika Frisk ja V 16/8 Liisa Johanintytär

Nimi Frisk on ilmeisesti annettu Henrikin tultua sotaväkeen eikä merkitse, ettei Henrik olisi Johan Dahlin poika. Sukunimeä ei kaiketi käytetty vielä tähän aikaan sotapalveluksen ulkopuolella siviilielämässä.

Henrikiä ja Liisaa ei ole löydetty Sauvon kastekirjasta, joten Henrik täytyi tunnistaa muilla perusteilla Johan Dahlin pojaksi. Etsimällä vihittyjen kirjasta Friskin puolisoiden vihkimäaikaa ilmeni, että Sauvon Skörsbölessä oli 5.10.1746 vihitty avioon Henrik Juhanpoika ja Liisa Juhantytär Taalin kylästä. Heidän lastensa syntymäaikoja haettaessa havaittiin, että Taalissa heille oli syntynyt 26.12.1747 poika Juha ja 21.12.1750 Runogårdissa poika Kaarle, jotka olivat samat kuin ratsusotilas Henrik Friskin vanhimmat lapset. Puolisot olivat ennen avioliittoaan palvelleet eräissä Sauvon taloissa renkinä ja piikana, mutta nämä tiedot eivät selvitä heidän vanhempainsa nimiä, joten Liisan vanhemmat jäivät tuntemattomiksi.

Paitsi Juhaa ja Kaarlea puolisoilla olivat lapset Helena, s. 1753, Antti, s. 1754, Maria Elisabet, s. 1764, Kaisa, s. 1765 sekä sukumme eräs esiäiti IV 8/4 Anna Henrikintytär, s. 22.2.1768. Annan syntymäpäiväksi muuttui myöhemmin Paimion kirjoissa 13.6.1768.

Kun Henrik Frisk joskus 1750 jälkeen seurasi isäänsä Taalin ruotusotilaana, jäivät hänen vanhempansa ajan hyvän tavan mukaan viettämään vanhuudenpäiviään poikansa luona. Henrik itse ei liene saanut pojastaan seuraajaa, koska hän, luovuttuaan sotilaan ammatista 1778 tienoilla, kuoli vuotta myöhemmin Sauvon Finnkullassa. Liisa Johanintyttären kuoleman on merkitty tapahtuneen Sauvon kirkonkylässä v. 1791, mutta kuoliniäksi ilmoitetut 55 vuotta eivät läheskään täsmää rippikirjaan merkityn Liisan syntymävuoden 1723 kanssa. Sauvon tuon ajan kirkolliset luettelot ovat yleensäkin huolimattomasti pidetyt.

IV 8/3 Erik Erikinpoika Lindberg ja IV 8/4 Anna Henrikintytär Frisk

Erik Lindberg, jonka sukunimi on tietenkin annettu sotaväessä, tulee kastekirjassa olevan merkinnän jälkeen ensi kerran asiakirjoissa esille, kun hän Paimion Huson eräiden ratsutilain nk. reserviratsusotilaana 21.10.1792 vihittiin Sauvossa avioon sauvolaisen neidon Anna Henrikintyttären (Frisk) kanssa. Nuori pari asettui miehen toimipaikalle Sauvon pitäjään rajoittuvaan Huson kylään Paimiossa. Kolmen kuukauden jälkeen syntyi 31.1.1793 perheen vanhin poika Kaarle. Toisesta 9.8.1796 edelleenkin Husossa syntyneestä lapsesta tuli esiäitimme Lovisa. 1798 syntyneet kaksostytöt menehtyivät jo samana vuonna.

Erik oli reserviläisenä aivan samoin koulutettu ja palkattu kuin tavallinen ratsusotilas. Reserviläisen nimi on hieman väärä ilmaus sille, että ratsuväen ruodut olivat suostuneet asettamaan palvelukseen yhden lisäratsumiehen aina kutakin kahta ratsumiehenruotua kohti, ts. lisäämään ratsuväen lukumäärää puolella entisestään.

Heti kaksosten kuoleman jälkeen Erik muutti takaisin Sauvoon, missä hän pääsi Paimion Huson kylän rajanaapurina olevan Voutilan kylän Pääkkylän talon vuokraajaksi eli lampuodiksi. Perhe on merkitty Pääkkylän kohdalle vuosien 1797-1800 rippikirjaan. Sieltä puolisot kävivät ensi kerran ripillä vuoden 1799 kesällä. Pääkylästä tuli perheen lopullinen koti ja siellä syntyivät vielä pojat Mikael v. 1800 ja Erik v. 1805. Vuoden 1822 rippikirjassa isä Erik on jo merkitty entiseksi lampuodiksi ja poika Mikael on Pääkylän vuokramieheksi. Erik kuoli Pääkylässä vesipöhöön - vattusot - v. 1831. Anna eli kauan hänen jälkeensä: hän kuoli 1855 noin 87 vuoden ikäisenä. Koska tekijän tekstissä on sekä Pääkkylä että Pääkylä, en varmuudella tiedä oikeata muotoa.

Lovisa Erikintyttärestä, kantahenkilömme isän äidistä on kerrottu jo varhemmin.